Kaukolämmön sähköistyminen ja viestinnän uudet haasteet
Kaukolämmön sähköistyminen on tuotantorakenteen muutosta ja samalla uusi viestinnällinen haaste. Kun tuotannossa hyödynnetään yhä enemmän sähköä, hukkalämpöjä ja lämmön varastointia, kaukolämpö kytkeytyy entistä vahvemmin sähkömarkkinoihin. Ison kokonaisuuden selittäminen on monimutkaista. Järjestelmätason hyödyistä on paljon kerrottavaa, mutta samalla syntyy myös väärinymmärryksen mahdollisuuksia.
Kaukolämpö on Suomessa niin tavallinen lämmitysmuoto, että sitä ei useinkaan tule ajatelleeksi. Meille on itsestään selvää, että sisällä on lämmintä ja että hanasta tulee lämmintä vettä. Kaukolämmön toimitusvarmuus on niin erinomainen, että häiriöitä ei juuri ole. Ehkä juuri siksi kaukolämpö jää helposti vähälle huomiolle: se toimii niin hyvin, ettei sitä tarvitse miettiä.
Taustalla on kuitenkin tapahtunut valtava muutos. Kaukolämpöä ei tuoteta enää samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten – eikä edes samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Fossiilisia polttoaineita korvattiin ensin uusiutuvilla polttoaineilla, erityisesti biomassoilla. Nyt kaukolämmön tuotanto sähköistyy nopeasti. Muutos on ollut niin nopea, että monen mielikuva kaukolämmöstä voi olla vanhentunut.
Tilastot kertovat muutoksesta paljon. Vuonna 2025 enää 13 prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä, maakaasulla, öljyllä tai turpeella. Samalla kaukolämmön tuotantoon on tullut suuria lämpöpumppuja, joilla voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden, jätevesien ja datakeskusten hukkalämpöjä. Sähkökattiloita on otettu käyttöön nopeasti, ja niiden rinnalle rakennetaan lämpöakkuja ja pidempiaikaisia lämpövarastoja. Lämmön talteenotto ja sähkökattilat kattoivat viime vuonna jo yli neljänneksen kaukolämmön tuotannosta.
Kaukolämpöverkoissa on yleensä useita tuotantolaitoksia ja energialähteitä, mikä tekee kaukolämmöstä toimitusvarman ja samalla joustavan. Sähkön hinta vaikuttaa tuotantotavan valintaan. Lämpöpumppuja ja sähkökattiloita kannattaa käyttää silloin, kun sähkö on edullista. Lämpöä voidaan tällöin tuottaa myös yli hetkellisen tarpeen ja varastoida myöhempää käyttöä varten. Kun sähkö on kallista, kaukolämpöä tuotetaan muilla tavoilla.
Sähkön hinta herättää paljon keskustelua, erityisesti silloin kun otsikoihin nousevat kalliit hintapiikit. Niistä syntyy helposti tunne, että sähkö olisi Suomessa kallista ja että sähköinen lämmöntuotanto nostaisi hintaa entisestään. Järjestelmätasolla asia on kuitenkin moniulotteisempi. Kaukolämmön tuotanto tasaa osaltaan sähkön hintavaihtelua. Haaste onkin viestiä tästä tunnetilan yli: miksi sähköistyvä kaukolämpö voi olla päästöjen vähentämisen, kaukolämmön kilpailukyvyn ja koko energiajärjestelmän kannalta hyvä asia.
Katja Kurki-Suonio
Toiminnanjohtaja Kaukolämpö ry
Yhdistys edistää kaukolämmön positiivista mielikuvaa Suomessa. Katja on toiminut koko työuransa energia-alalla, sekä energia-alan järjestöissä että aiemmin suunnittelu- ja konsultointitehtävissä. Koulutukseltaan Katja on diplomi-insinööri.
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Energiamessuille 20.–22.10.2026 Tampereelle!
To 22.10. klo 12:30 | Energian tulevaisuus -lava
Kaukolämmön sähköistyminen ja viestinnän uudet haasteet
Katja Kurki-Suonio | toiminnanjohtaja, Kaukolämpö ry
