Toimiva energiajärjestelmä on edellytys Suomen kasvulle ja turvallisuudelle
Suomella on ainutlaatuinen kilpailuetu sähköistyvässä maailmassa: uusiutuvan tuotannon kasvun myötä meillä on tänä päivänä Euroopan edullisinta sähköä, joka on tuotettu lähes kokonaan fossiilivapaista lähteistä.
Viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että toimiva energiajärjestelmä on kriittinen osa yhteiskunnan perusrakenteita. Energia mahdollistaa teollisuuden investoinnit, digitalisaation ja arjen palvelut, mutta samalla se määrittää, kuinka hyvin yhteiskunta kestää häiriöitä, kriisejä ja nopeita muutoksia. Energiajärjestelmän toimintavarmuus on paitsi keskeinen osa kansallista turvallisuutta, sillä myös houkutellaan uusia investointeja – ja samalla kasvua – Suomeen. Suomi on jo osoittanut, että energian kulutuksen kasvu ei tarkoita tilannetta, jossa yhden voitto on toisen tappio; kasvu ja sähköistyminen kulkevat käsi kädessä. Sähköntuotanto ja -kulutus ovat talouskasvun mukana nelinkertaistuneet 1970-luvulta. Lopputuloksena meillä on Euroopan edullisinta sähköä ja luotettava sähköverkko. Olemme kasvaneet ennen, joten pystymme kasvamaan myös jatkossa.
Viime vuosina Suomen sähköistymisen kasvun veturina on toiminut pitkälti kaukolämmön tuotannon muutos. Kaukolämmityksen kasvavilla sähköpohjaisilla teknologioilla voidaan tuottaa ja varastoida lämpöä silloin, kun uusiutuvilla tuotettua sähköä on runsaasti ja edullisesti saatavilla. Myös muiden energiamuotojen kuten vesivoiman joustoratkaisuja kehitetään parhaillaan. Vähentämällä sähköjärjestelmän kuormitusta tämä kysyntäjousto tasapainottaa sääriippuvaisten tuotantomuotojen kuten tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelua ja vahvistaa koko järjestelmän toimintavarmuutta.
Kasvaakseen Suomen on houkuteltava myös uusia teollisia investointeja, jotka edellyttävät vähäpäästöistä, kustannustehokasta ja ennen kaikkea vakaata energiaa. Pääomaa keräävät yhä useammin maat, jotka pystyvät tarjoamaan ennakoitavan ja luotettavan energiajärjestelmän pitkälle tulevaisuuteen. Kun sähkömarkkina toimii tasapainoisesti ja kapasiteettia lisätään kysynnän rinnalla, pystymme tarjoamaan teollisuudelle pitkäjänteistä näkyvyyttä ja ratkaisevaa kilpailukykyä.
Energiajärjestelmä muuttuu myös rakenteellisesti. Sekä uusiutuvat tuuli- ja aurinkovoima että sähköistyvä lämmöntuotanto paitsi toimivat tasapainossa myös hajauttavat energiantuotannon kokonaisuutta, mikä lisää järjestelmän kriisinkestävyyttä, vahvistaa huoltovarmuutta ja pienentää häiriöriskejä. Toisin sanoen se tukee kansallista turvallisuutta: teemoja, joita myös Suomen ja Pohjoismaiden energia- ja teollisuuspoliittisessa keskustelussa korostetaan.
Lopputuloksena syntyy energiajärjestelmä, jossa monipuolinen energiantuotantorakenne eli tasapainossa oleva vaihteleva ja vakaa energiantuotanto sekä energian kysynnän ja tarjonnan jousto paitsi tukevat ilmastotavoitteita myös luovat pohjan uusille teollisille investoinneille ja pitkäaikaiselle hyvinvoinnille Suomessa.
Heikki Keskiväli
Vice President, Renewables, Fortum
Mika Lehtonen
Vice President, Heating & Cooling Nordics, Fortum
Heikki Keskiväli johtaa Fortumilla uusiutuvan energian liiketoimintaa Pohjoismaissa, kattaen tuuli- ja aurinkovoiman sekä joustoratkaisut. Energiamurroksen asiantuntijana hän tarkastelee taloutta ja energiamarkkinoita myös yksityissijoittajan näkökulmasta.
Mika Lehtonen johtaa Fortumin Pohjoismaiden lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintaa, mukaan lukien tuotannon sähköistäminen ja dekarbonisointi sekä liiketoiminnan laajentaminen Pohjoismaissa. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus energiasektorilla investointien hallinnan, suunnittelun sekä suurten teollisten ja infrastruktuurihankkeiden ylimmän johdon tehtävistä.
