Tiina Aho -

Aikamoinen kasvutarina

Aloitin työt tuulivoima-alalla kymmenen vuotta sitten. Kun tulin alalle, en ollut varma, mitä odottaa. Olisiko vastassa montakin hupsua propellipäistä keksijää? Mediassa tuulivoimasta kirjoitettiin harvakseltaan. Monet vähättelivät ja naureskelivat. Vain muutama vuosi aiemmin joku oli maksanut Kauppalehden etusivun tilasta julistaakseen, että ”tuulivoima ei tule koskaan olemaan taloudellisesti kannattavaa bisnestä Suomessa”.

Totta onkin, että tuotantokustannukset olivat tuolloin korkeat: valtion turvaamalla takuuhinnalla nippa nappa sai tuotettua tuulisähköä. Ei ollut kaukana, että olisi tarvinnut suurennuslasia, kun tarkasteli tuulivoiman osuutta Suomen sähköntuotantoa kuvaavassa graafissa. Niin ohut oli tuulivoiman pala piirakasta, alle yhden prosentin.

Jos tuulivoiman nopea kasvu on päässyt yllättämään, voi lohduttaa kuulla, että niin se yllätti alalla toimivatkin. Voimaloiden teknologinen kehitys oli nopeampaa kuin kukaan osasi aavistaa: Voimaloista tuli aiempaa korkeampia ja lavoista pidempiä. Siten päästiin metsäisilläkin alueilla kiinni kovempiin ja tasaisempiin tuuliin, sillä korkeammalla tuulee enemmän. Se taas tarkoitti nopeasti kasvavia tuotantoja, kun pitkät lavat pääsivät keräämään kovempien tuulien sisältämää energiaa talteen. Tuotetun sähkön hinta laski nopeasti, kun samaan aikaan tuotantomäärät kasvoivat ja voimaloiden rakentamiskustannukset megawattia kohden laskivat. Tuulivoimasta tuli halvin tapa lisätä puhdasta sähköntuotantoa meillä Suomessa. Valtion tuki kävi tarpeettomaksi melko pian sen jälkeen, kun syöttötariffijärjestelmä oli sulkeutunut – kannattelevaksi voimaksi tulikin teknologinen kehitys.

Suomen tuulivoima-ala alkoi nousta jaloilleen viime vuosikymmenen alkupuolelta lukien, mutta pystyyn noustiin tukien varassa – kuten ovat nousseet muutkin uudet energiaratkaisut kautta maailman historian. Nykymuodossaan, markkinaehtoisesti toimivana, alan voi laskea olevan Suomessa kolme-neljä vuotta vanha. Tällä hetkellä alan kasvu niin megawatteina, työntekijöinä, investoituina euroina kuin tuotetun sähkön määränä mitaten on valtavan nopeaa. Kuten elämässä muutenkin, kasvu ja muutos voivat aiheuttaa ympäristössä hämmennystä ja rytinääkin, kun kaikki osapuolet hakevat uudet uomansa muuttuneessa tilanteessa. Eikä nyt ole kyse vain tuulivoiman kasvusta, vaan koko energiakentän perustavan laatuisesta muutoksesta. Sanakirjassa ”perustavan laatuinen muutos” on selitys sanalle ”murros”. Energiamurros on kovassa vauhdissa juuri nyt ympärillämme, ja helmikuussa 2022 tapahtunut murros geopoliittisessa ajattelussamme vain kiihdytti energiamurrostakin.

On selvää, että kollektiivisesti emme ole vielä kaikilta osin selvillä siitä, mitä energiamurros ja tuulivoiman kasvu isoksi tarkoittavat. Fingrid tunnistaa ansiokkaasti tulevia kehityskulkuja ja vaihtelevan tuotannon haasteita sähköverkolle ja käsittelee niitä ratkaisukeskeisessä hengessä. Miten suuret ja suurehkot sähkönkäyttäjät voivat suoraan hyötyä tuulivoimasta ja sen vaatimasta kulutusjoustosta. Miten pian me yksittäiset kuluttajat teemme kulutusjoustopalveluita koskevia sopimuksia sähkönkäyttöä koskevien sopimusten lisäksi? Veikkaan, että vain muutamien vuosien kuluttua sään vaihtelun lisäksi lounaspöytäkeskusteluissa energia-alan ulkopuolellakin puhutaan sujuvasti siitä, miltä sähkön pörssihinta vaikuttaa tulevina päivinä ja milloin kannattaa saunoa tai pestä pyykkiä. Silloin tuntunee kummalliselta, miten ei-tietoisia olemmekaan sähköstä, sen hinnasta ja saatavuudesta, aiemmin olleet!

Palataan alkuun: en tiennyt mitä odottaa, kun tulin tuulivoima-alalle. Tuulivoiman parista ei löytynyt propellipäisiä haihattelijoita tai kummallisia keksijöitä. Vastassa oli siistejä neuleita ja joskus pukujakin. Kiristäviä kravatteja näkyy edelleen harvoin. Vastassa oli sinnikkäitä ja positiivisia ratkaisukeskeisiä tyyppejä, jotka kilpailuasetelmasta huolimatta mahtuvat samoihin pöytiin ja puhaltavat yhteen hiileen – vai pitäisikö energiamurroksen hengessä sanonta muuttaa muotoon ”yhteen roottoriin”? Ala on nuorekas ja dynaaminen. Moni kokee tekevänsä arvojensa mukaista työtä. Kuulostaako houkuttelevalta? Meillä tuulivoimatöissä on koko ajan rekryt auki – tervetuloa hyväntuuliseen joukkoomme!

Heidi Paalatie

Kirjoittaja on  Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja